Tama paiva on ollut taas hyva muistutus meille, miksi me rakastamme matkustamista. Siis:
Oltuamme kaksi yota Vinhissa paatimme jatkaa matkaa etelaan. Yritimme ensin saada hotellin kautta juna/bussilippuja elekielella, mutta siina havaitsimme liian suuren kielimuurin. Huomaa muuten, ettei Vinhissa ole paljoo muita ulkomaalaisia turisteja, kun tuo englannin kielen taito on kaikilla vahan hakusassa ja ravintoloissakin saa sokkona tilata ruokaa (esim. yritimme saada jotain suolaista syotavaa ja saimme vain sokerikekseja).
Niinpa lahdimme tana aamuna talsimaan kohti bussiasemaa. Aikamme lompsittuamme pysaytimme sitten yhden etelaanpain menevan bussin lennosta, ja hyppasimme kyytiin. Toki tarkistimme siina liikkeessa, etta meneehan tama bussi Hoi Anin kautta. Bussi oli aika taynna, mutta kyllahan sita Ho Chi Minhin kaksoisolento heilansa kanssa aina tilaa loytaa. (Niin ja kylla, Juha siis muistuttaa juuri risupartansa ansiosta kyseista herraa, ainakin paikallisten mielesta. He nayttavat kuvaa setelista ja sitten Juhaa ja taas kuvaa ja sitten kaikki nauraa, hahahah!)
Siis kun sanon, etta bussi on taynna, se todellakin on taynna. Kun normaalisti bussissa on paikkoja noin 50 hengelle, niin tahanpa bussiin oli ahdettu noin 80 henkea. Parhaimmillaan viiden hengen penkkirivilla istui 8 henkiloa. Yksi jopa oli virittanyt riippumattonsa roikkumaan kattoon, niin etta hanella kylla oli siella hyvin tilaa makoilla muiden paiden ylapuolella.
11 tunnin bussimatkan jalkeen meidat jatettiin yhteen tienvarteen, ja rahastaja sanoi etta "tama mummo vie teidat perille". Mita? No sitten siina aikamme elekielella sohittuamme ilmeni, etta meidat vie perille kaksi mopo-poikaa. Mikas siina, hyppasimme kumpikin oman kuskin kyytiin ja lahdimme huristelemaan kohti Hoi Ania, joka lopulta oli 18 kilometrin paassa, silla meidat oli jatetty vain jonkun ohitustien varteen.
Henkeasalpaavan ajomatkan jalkeen ja silmat taynna hyonteisia meidat jatettiin taksikuskin hoiviin. Taksikuski vei meidat sitten hotelliin, joka osottautuikin melko fiiniksi neljan tahden hotelliksi: on uima-allas, ilmainen netti ja aamupala, huoneessa ilmastointi, kaapelikanavat, kylpyamme.. Ja hintakin sen mukainen. Vahan aikaa mietittyamme paatimme kuitenkin uhrata rahaa hieman luksukseen, ja pulitamme siis kahden hengen huoneesta jopa 14 euroa (eli 7 euroa per nena). Valilla pitaa vahan hemmotella itseaan!
Ainiin, edelleenkaan emme paase lukemaan kommentteja, mutta salaisen katyrimme ansiosta olemme saaneet terveiset perille. Kiitosta vaan kaikille kommentoijille.
perjantaina, heinäkuuta 06, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Nyt taitaa tuntua siltä, että seikkailu alkaa taasen tosissaan. Elekieli on mahtava kieli samoin viittoma. Mielenkiintoista jatkoa teille siellä kaukana. Koittakaa selvitä mahdollisimmann vähin "vaurioin". Kyllä sitä luksustakin välillä kaipaa, ainakin jos sitä saa mainitsemaanne hintaan
Lähetä kommentti