torstaina, maaliskuuta 15, 2007

Hengailua Lhasassa

Kaytiin syomassa. Juha soi sen odotetun Jakki-hampurilaisen, ranskalaisilla. Mina soin bobin, eli tortillaletun jonka sai tayttaa kasviksilla ja tiibettilaisella tuorejuustolla. Jakkipurilainen maistui jakilta, eli voimakkaamman makuista kuin naudan liha. Sampyla oli makeahko. Bobi oli erinomainen valinta, se maistui siis ihan tortillalta, tuorejuusto antoi oman tiibettilaisen leimansa. Keittiomestari suosittelee molempia.

Olemme yllattyneita, kuinka paljon munkit keraavat taalla rahaa. Vaikka munkeilla itsellaan on kannykat, kayvat tietokonekaupassa jne, osa tulee ja sanoo suoraan "Give me your money". Onneksi savy on kuitenkin ystavallinen. Mutta seuraavana paivana samat munkit tulevat uudestaan pyytamaan rahaa. Muuten munkit eivat tule puhuttelemaan ollenkaan.
Tietenkin taalla on myos kerjalaisia. Osalla on iso tukku rahaa kadessaan, kun tulevat pyytamaan lisaa. Kerjalaisilla tuntuu menevan paremmin rahallisesti kuin kadulla paistettuja perunoita kauppaavalla myyjalla. Varmasti taalla osalla menee todella huonosti ja on koyhyytta, tama on vain vaikutelma, minka taalla kulkiessa saa.
Muuten alkuperaisvaesto on varsin iloista sakkia. "Hello, hello" kuuluu koko ajan. Ne muutamat tiibettilaiset jotka ovat meita jututtaneet, puhuvat erinomaista englantia, eivatka ole vailla mitaan muuta kuin juttuseuraa. Muutenkin taalla puhutaan paljon parempaa englantia kuin esim. Chengdussa Kiinassa. Tassa on vahan katukuvaa Lhasasta.

Tanaan olemme varanneet 9 paivan retken Tiibetin maaseudulle ja Kailash vuorelle. Jos kirjoitatte googlen kuvahakuun Mount Kailash, tiedatte, millaisia maisemia olemme menossa katselemaan.
Emme palaa enaa takaisin Lhasaan, vaan retkemme paattyy Nepalin rajalle. Matkalla kaymme katsomassa myos Mt. Everestin perusleiria taalla Tiibetin puolella (kuulemma parempi nakyvyys huipulle talta puolelta kuin tuolta Nepalin puolelta, mene ja tieda).
Retken valmistelut kestavat 4-5 paivaa. Tarvitsemme 4 eri matkustuslupaa, mm. sotilasviranomaisilta. Onneksi meidan ei tarvitse noita lupia hankkia, vaan ne hankitaan meille matkanjarjestajan kautta. Retkelle lahtee meidan lisaksemme ainoastaan kuski. Auto on aika uusi neliveto maasturi. Ja majoitus onnistuu majataloissa tms. Lahto on siis ensi viikolla tiistaina tai keskiviikkona.

Lhasa on mielestamme jo liikaa kiinalaistunut. Arkkitehtuuri on 90%:sti kiinalaista. Taalta loytyy lansimaisia vaateliikkeita: Vero Modaa, Onlya, Jack&Jonesia jne. Onnneksi taalla viela loytyy tiibettilaiskorttelit, joissa meno on aivan toisenlaista. Toivottavasti tuolla retkella naemme enemman tiibettilaista tiibettia.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Terveiset Seijalta ja Sakelta.

Matkanne kuulostaa sujuvan toiveidenne mukaan ja vastoinkäymmisiltä sekä yllätyksiltä olette tähän asti välttyneet.
Joka kerta, kun juttujanne lukee, alkaa mielessä pyöriä ajatus lähteä Aasiaan.
Onneksi matkakuumetta helpotetaan huomenna. Kone nousee ilmaan 15:10 ja alkaa viikon nauttiminen auringosta, lämpimästä vedestä ja hyvästä ruuasta. Toivottavasti :)
Näillä näkymin, emmme viikoon seuraa tarinaanne, taitaa tulla pahat vieroitusoireet. Onneksi kotiin palattua on sitten enemmän luettavaa. Omaa matkakuumettahan näiden loistavien pikkutarinoidenne lukeminen nostattaa, mutta eihän sitä tiedä vaikka kesällä kohtaisimme jossain päin Aasiaa ;)
Jatkakaa samaan malliin ja nauttikaa...

-Sakke-

Anonyymi kirjoitti...

Son moro,

mukavan mittasia tarinoita kertoilette. Ilo lueskella mitä olette päässeet maistelemaan ja missä...

Saapa nähdä nouseeko hittien määrä, kun linkitin bloginne OI:n etusivulle.

Joko sitä Canis lupus familiarista on löytynyt ruokalistalta?


--pana