Insinöörejä kun ollaan, niin tässä lisää mielenkiintoisia tilastoja. Mehän matkustimme kovaa vauhtia, ja vietimme aika paljon aikaa yleisissä kulkuneuvoissa, kuten lentokoneissa, laivoissa, busseissa jne, yhteensä 418 tunnin verran. Pahimmat istumiset eivät edes tulleet lennoilta Helsinki-Guangzhou tai Bangkok-Helsinki, vaan pisin yhtämittainen takapuolen puudutus taisi olla junamatka Guangzhousta Chengduun, 41 tuntia.
Mukanamme oli myös askelmittarit. Yhteensä askeleita tuli siis miljoona, mikä on aika hyvin. Emmehän me joka päivä pystyneet kävelemään, sillä aikaa meni mm. matkustamiseen tai siitä toipumiseen (niinkuin ylhäältä voinee ymmärtää) ja sairasteluun. Tässäpä kaavio siis miten paljon astuimme askeleita missäkin maassa.
Indonesia vie voiton, mutta siellä tulikin sitten oltua melko aktiivinen, huiputimme aktiivisen tulivuoren, rämmimme mudassa viikon ja sen semmoista.
Viimeiseksi sitten tilastoa, missä kaikkialla vietimme yömme. Suurin osa siis oli eritasoisissa hotelleissa ja hostelleissa, joissa toisissa oli kaverinamme hiiri, toisissa ei ollut kylpyhuonetta saati vessaa kuin 200metrin päässä. Tosin olihan niitäkin paikkoja, joissa oli oma jääkaappi, ilmastointi, uima-allas jne. Nukuimme öitä busseissa, junissa, laivassa, lentokoneessa, aavikolla, viidakossa ja yksi yö meni teltassa Himalajan kupeessa melontaretkellämme.
Mutta nyt on tämän blogin aika hiljentyä, ellei kellään tule enää mitään kysymyksiä reissuun liittyen. Kiitos ja se on moro!
torstaina, elokuuta 30, 2007
Rahanmenoa
Halvin maa oli ehdottomasti Nepal, jossa kului henkeä kohden ainoastaan noin 16.5 euroa/päivä. Kallein maa oli Singapore, jossa päiväkulutus oli reilu 59 euroa hengeltä. Kalleusjärjestyksessä halvimmasta kalleimpaan maat olivat (keskimääräinen päiväkulutus):
Nepal, 16.49 euroa/hlö/päivä
Laos, 17.99 euroa/hlö/päivä
Vietnam, 19.28 euroa/hlö/päivä
Intia, 22.56 euroa/hlö/päivä
Thaimaa, 22.76 euroa/hlö/päivä
Kambodza, 24.50 euroa/hlö/päivä
Malesia, 26.06 euroa/hlö/päivä
Indonesia, 26.34 euroa/hlö/päivä
Kiina&Tiibet, 49.05 euroa/hlö/päivä
Singapore, 59.19 euroa/hlö/päivä
Sitten tässä olemme jakaneet kaikkien maiden rahanmenon eri ”osastoihin”, eli mihin ne kaikki rahat sitten menikään. Ohessa oleva piirakkakaavio kertoo totuuden.
maanantaina, elokuuta 27, 2007
Matkareitti
Tässä matkareittimme kirjoitettuna. Lisään kuvan myöhemmin jos semmoisen saan joskus tehtyä googlella.
Kaikkihan alkoi 4.3. lennolla Oulu-Helsinki-Guangzhou(Kanton)
Kiinassa ja Tiibetissä matkasimme jokseenkin näin:
Guangzhou-Chengdu-Lhasa-Shigatse-Saga-Tingri-(Everestin perusleiri)
Maaseutukierroksen kuskimme vei meidät lopulta Nepalin rajalle
Nepalissa:
Kathmandu-Chitwan-Pokhara
Pokharasta matkasimme bussilla Intian rajalle
Intiassa:
Gorakhpur-Kalkutta -Puri -Jaipur -Jaisalmer -Jodhpur -Pushkar -Delhi -Varanasi -Delhi
Delhistä lensimme Singaporeen.
Singaporesta menimme lautalla Indonesiaan Sumatran puolelle.
Sumatralla:
Padang-Bukittinggi-Siberutin saari-Bukittinngi-Medan-Pulau Weh-Bukit Lawang-Medan
Medanista jatkoimme Malesiaan lautalla
Malesiassa
Georgetown-Kuala Lumpur
KL:stä lensimme Bangkokkiin.
Thaimaa
Bangkok-Chiang Rai
Chiang Raista pojat kävi Myanmarin puolella ja jatkoimme pikkuautolla Laosin rajalle.
Laos
Huay Xai-Pakbeng -Udomxai -Luang Prabang -Vientiane -Lak Sao
Lak Saosta ylitimme rajan Vietnamiin pikkubussilla
Vietnam
Vinh-Hoi An-Mui Ne-Saigon (Ho Chi Minh City)
Saigonista ylitimme rajan Kambodzan puolelle bussilla
Kambodza
Phnom Penh-Siem Reap
Siem Reapista matkasimme taas bussilla Thaimaan puolelle ja loppuaika kuluikin Bangkokissa. Äkkiä laskettuna noin 40 uutta neulaa pitää karttaan merkitä.
Noista reissukamoista, kaikki oli mitä tarvittiin, ei tuntunut kertaakaan, että se tai se puuttuu. Vedenpuhdistinta emme käyttäneet kertaakaan, joten se oli ehkä ainoa "turha" kantamus.
Kaikkihan alkoi 4.3. lennolla Oulu-Helsinki-Guangzhou(Kanton)
Kiinassa ja Tiibetissä matkasimme jokseenkin näin:
Guangzhou-Chengdu-Lhasa-Shigatse-Saga-Tingri-(Everestin perusleiri)
Maaseutukierroksen kuskimme vei meidät lopulta Nepalin rajalle
Nepalissa:
Kathmandu-Chitwan-Pokhara
Pokharasta matkasimme bussilla Intian rajalle
Intiassa:
Gorakhpur-Kalkutta -Puri -Jaipur -Jaisalmer -Jodhpur -Pushkar -Delhi -Varanasi -Delhi
Delhistä lensimme Singaporeen.
Singaporesta menimme lautalla Indonesiaan Sumatran puolelle.
Sumatralla:
Padang-Bukittinggi-Siberutin saari-Bukittinngi-Medan-Pulau Weh-Bukit Lawang-Medan
Medanista jatkoimme Malesiaan lautalla
Malesiassa
Georgetown-Kuala Lumpur
KL:stä lensimme Bangkokkiin.
Thaimaa
Bangkok-Chiang Rai
Chiang Raista pojat kävi Myanmarin puolella ja jatkoimme pikkuautolla Laosin rajalle.
Laos
Huay Xai-Pakbeng -Udomxai -Luang Prabang -Vientiane -Lak Sao
Lak Saosta ylitimme rajan Vietnamiin pikkubussilla
Vietnam
Vinh-Hoi An-Mui Ne-Saigon (Ho Chi Minh City)
Saigonista ylitimme rajan Kambodzan puolelle bussilla
Kambodza
Phnom Penh-Siem Reap
Siem Reapista matkasimme taas bussilla Thaimaan puolelle ja loppuaika kuluikin Bangkokissa. Äkkiä laskettuna noin 40 uutta neulaa pitää karttaan merkitä.
Noista reissukamoista, kaikki oli mitä tarvittiin, ei tuntunut kertaakaan, että se tai se puuttuu. Vedenpuhdistinta emme käyttäneet kertaakaan, joten se oli ehkä ainoa "turha" kantamus.
perjantaina, elokuuta 17, 2007
Reissukamoja
Marikan toiveesta paljastamme rinkkojemme sisällön lähtiessä. Intiassa jätettiin paksummat vaatteet Riitan porukoille, mutta saimme muutamia kirjoja kantamukseemme. Kambodzaan jäivät vaelluskengät.
Minun rinkka: (painoa oli noin 13 kg+ kameralaukku)
- pieni kevyt makuupussi ja siihen sisäpussi. Sisäpusseineen tuolla pärjäsi -4 asteeseen.
- kahdet vaellushousut
- yhdet pitkät kalsarit + pitkähihainen aluspaita
- neljä t-paitaa
- neljät kalsarit
- uikkarit
- kaksi pientä pyyhettä
- kolmet sukat, yhdet villasukat
- pitkähihainen fleece
- pipo, hanskat, kaulaliina
- kuoritakki
- vedenpuhdistin
- laastareita yms. jalkasiteitä
- hyttysverkko
- päiväreppu (joka oli pakattuna rinkkaan, ja otettiin tarvittaessa ulos)
- vaellussandaalit ja vaelluskengät
- nippusiteitä, lukkoja, hihnoja, narua
- matkasorsa
- Canon 20D kamera + 3 objektia, laturit, muistikortit
- Sinuhe Egyptiläinen sekä Rikos ja Rangaistus
Riitan rinkka (painoa 11kg + olkalaukku)
- pieni kevyt makuupussi ja siihen sisäpussi.
- kahdet vaellushousut, yhdet polvihousut
- yhdet pitkät kalsarit + pitkähihainen aluspaita
- pitkähihainen ohut paita
- kolme t-paitaa
- kaksi hihatonta toppia
- viidet alkkarit
- uikkarit
- yksi pieni pyyhe
- kolmet sukat, yhdet villasukat
- pitkähihainen fleecetakki
- pipo, hanskat, kaulaliina
- kuoritakki
- lääkkeitä (malarialääkkeitä, antibiootteja turistiripuliin sekä yleistulehduksiin, särkylääkettä, Imodiumia, yskänlääkettä, Finrexiniä, mahahappoja neutralisoivia lääkkeitä, kortisonivoiteita, haavanpuhdistusainetta jne. ISO pakkauspussi)
- vaellussandaalit ja vaelluskengät
- aurinkorasva
- puhallettavat tyynyt
- pieni pokkarikamera
- Lonely Planet SouthEast Asia, Let's Go China, Let's Go India&Nepal kirjat
- matkakuikka
- Antibac-käsigeeli ja joitakin Savett puhdistuspyyhkeitä
- pyykinpesuainetta, suolaa, lavuaarin tulppa
- kettinki ja Abloy-lukko
- varakengännauhat, neulaa, lankaa, kynsisakset
- iso musta kirja muistiinpanoja varten, kyniä
- ilmastointiteippiä
- hammasharjat, -tahnaa, saippuaa, shampoota ym. hygieniatuotteita (täydennettiin matkan aikana)
Saattaa olla, että tästä listasta nyt puuttuu jotain pientä, mutta suurinpiirtein nämä tavarat olivat mukana. Tällä tavaramäärällä pärjäsimme, kaikkea oli mitä tarvittiin, joitakin ei tarvittu ollenkaan. Pesetimme tai pesimme itse pyykkiä pari kertaa viikossa.
Minun rinkka: (painoa oli noin 13 kg+ kameralaukku)
- pieni kevyt makuupussi ja siihen sisäpussi. Sisäpusseineen tuolla pärjäsi -4 asteeseen.
- kahdet vaellushousut
- yhdet pitkät kalsarit + pitkähihainen aluspaita
- neljä t-paitaa
- neljät kalsarit
- uikkarit
- kaksi pientä pyyhettä
- kolmet sukat, yhdet villasukat
- pitkähihainen fleece
- pipo, hanskat, kaulaliina
- kuoritakki
- vedenpuhdistin
- laastareita yms. jalkasiteitä
- hyttysverkko
- päiväreppu (joka oli pakattuna rinkkaan, ja otettiin tarvittaessa ulos)
- vaellussandaalit ja vaelluskengät
- nippusiteitä, lukkoja, hihnoja, narua
- matkasorsa
- Canon 20D kamera + 3 objektia, laturit, muistikortit
- Sinuhe Egyptiläinen sekä Rikos ja Rangaistus
Riitan rinkka (painoa 11kg + olkalaukku)
- pieni kevyt makuupussi ja siihen sisäpussi.
- kahdet vaellushousut, yhdet polvihousut
- yhdet pitkät kalsarit + pitkähihainen aluspaita
- pitkähihainen ohut paita
- kolme t-paitaa
- kaksi hihatonta toppia
- viidet alkkarit
- uikkarit
- yksi pieni pyyhe
- kolmet sukat, yhdet villasukat
- pitkähihainen fleecetakki
- pipo, hanskat, kaulaliina
- kuoritakki
- lääkkeitä (malarialääkkeitä, antibiootteja turistiripuliin sekä yleistulehduksiin, särkylääkettä, Imodiumia, yskänlääkettä, Finrexiniä, mahahappoja neutralisoivia lääkkeitä, kortisonivoiteita, haavanpuhdistusainetta jne. ISO pakkauspussi)
- vaellussandaalit ja vaelluskengät
- aurinkorasva
- puhallettavat tyynyt
- pieni pokkarikamera
- Lonely Planet SouthEast Asia, Let's Go China, Let's Go India&Nepal kirjat
- matkakuikka
- Antibac-käsigeeli ja joitakin Savett puhdistuspyyhkeitä
- pyykinpesuainetta, suolaa, lavuaarin tulppa
- kettinki ja Abloy-lukko
- varakengännauhat, neulaa, lankaa, kynsisakset
- iso musta kirja muistiinpanoja varten, kyniä
- ilmastointiteippiä
- hammasharjat, -tahnaa, saippuaa, shampoota ym. hygieniatuotteita (täydennettiin matkan aikana)
Saattaa olla, että tästä listasta nyt puuttuu jotain pientä, mutta suurinpiirtein nämä tavarat olivat mukana. Tällä tavaramäärällä pärjäsimme, kaikkea oli mitä tarvittiin, joitakin ei tarvittu ollenkaan. Pesetimme tai pesimme itse pyykkiä pari kertaa viikossa.
tiistaina, elokuuta 14, 2007
TOP-listoja
Viikko on vierähtänyt Suomessa vauhdilla. Ihanaa olla kotimaassa! Ruisleipä maistuu niin hyvältä.. Olemme jonkin verran ehtineet jäsennellä matkaa päässämme, tässä siis näitä TOP-listoja näin aluksi. "Tilinpäätös"laskelmat ovat jo hyvässä vauhdissa, joten niitäkin on tiedossa. Tosin olemme tämän viikon mökillä nettipimennossa, mutta edelleen elokuun aikana on tarkoitus saada ne julkistettua.
Parhaat maat:
- Kiina (Tiibet)
- Indonesia (Sumatra)
- Vietnam
Hienoimmat nähtävyydet:
- Himalaja ja Mt. Everest Tiibetissä!!
- Angkorin temppelit Kambodzassa
- Siberutin saari Sumatralla
Parhaat ruuat:
- Kananmuna-curry (Intia)
- Grillattu kala (Sumatra)
- Mustapippurihärkä (Malesia)
Ällöttävimmät ruuat
- Suolenpätkät (Laos)
- Mahalaukku (Laos)
- "Kauhukasvi" (Laos, Vietnam, Kambodza) -- Emme tiedä kasviksen nimeä, mutta maku oli aivan kammottava ja aiheuttaa välittömän hissireaktion
Parhaat juomat
- Jääkylmä vesi aavikkoseikkailun jälkeen (Intia)
- Makea limemehu (kaikkialla)
- Beer Lao (Laos)
Pahimmat juomat
- Masala-kokis (Nepal)
- Suolainen limemehu (Intia)
- Jakkitee (Tiibet)
Parhaat tyypit
- Andre, opas Bukittinggissa Sumatralla
- Sonam, kuski Tiibetissä
- Daniel, kameliopas Intiassa
Tärkeimmät reissukamat
- Ilmastointiteippi (sillä korjattiin mm. molempien sandaalit, kynä, linja-auton ilmastointi, rinkka, kirja jne.)
- Otsalamppu
- Puhallettava niskatyyny (selviää ilmankin, mutta parantaa unia huomattavasti)
- Matka-kuikka (vaikka harvoin käyttää, mutta tarpeen tullen mahtava keksintö)
Mitä asioita eniten kaipasi Suomesta, Juha:
- Ihmiset
- Oma tietokone
- Ruisleipä
Mitä asioita eniten kaipasi Suomesta, Riitta:
- Ihmiset
- Juustot
- Ruuanlaitto
tiistaina, elokuuta 07, 2007
Miljoona askelta myöhemmin
No, siinähän kävi niin, että me lähdimme kohti Bangkokista luoteeseen, ja nukahdimme matkalla. Ja minne jouduttiinkaan, kun mentiin tarpeeksi pitkälle kohti luodetta? Aivan, Finnairin sinivalkoiset siivet toivat meidät Suomeen, ja tätä kirjoittaessa olemme Oulussa.
No joo, siis oikeasti olimme Thaimaassa jo kaksi viikkoa sitten. Oli pakko hieman huijata tämän blogin avulla, että saamme yllätettyä minun porukat. Ja yllätys onnistui! Pyydämme anteeksi, että olemme johtaneet rakkaita lukijoitamme hieman harhaan. Oikeasti meille on tapahtunut ne kaikki asiat, mitä olemme kirjoittaneet, mutta ne blogimerkinnät ovat julkaistu vain vähän myöhässä.
Kiitos kaikille lukijoille, että olette jaksaneet matkata mukanamme 5kk ympäri Aasiaa. Erityiskiitos kaikille kommentoijille. Kommentit ovat olleet meille tärkeitä, niitä on ollut mukava lueskella. Vaikka matka loppui, niin tämä blogi jatkaa vielä elämistä hetken aikaa. Luvassa on mm. loppuyhteenveto, mielenkiintoisia(?) TOP-listoja, tilastotiedettä erilaisista asioista, mihin-ne-kaikki-rahat-menikään-selitykset, jne. Odottakaahan, kun saadaan oma kone kuntoon.. Pyritään laittamaan kaikki edellämainitut asiat vielä elokuun aikana, joten tätä kannattaa käydä vielä vilkaisemassa vielä myöhemminkin.
PS. Jos nähdään, niin älkää kysykö ihan heti, että "No mikä matkalla oli parasta". Sulattelu kestää jonkin aikaa. Mutta nyt voidaan jo sanoa, ehdottomasti reissu kannatti!
PPS. On muuten hitsin vaikea kirjoittaa ääkkösillä, kirjaimet ovat vielä hieman hakusassa.
No joo, siis oikeasti olimme Thaimaassa jo kaksi viikkoa sitten. Oli pakko hieman huijata tämän blogin avulla, että saamme yllätettyä minun porukat. Ja yllätys onnistui! Pyydämme anteeksi, että olemme johtaneet rakkaita lukijoitamme hieman harhaan. Oikeasti meille on tapahtunut ne kaikki asiat, mitä olemme kirjoittaneet, mutta ne blogimerkinnät ovat julkaistu vain vähän myöhässä.
Kiitos kaikille lukijoille, että olette jaksaneet matkata mukanamme 5kk ympäri Aasiaa. Erityiskiitos kaikille kommentoijille. Kommentit ovat olleet meille tärkeitä, niitä on ollut mukava lueskella. Vaikka matka loppui, niin tämä blogi jatkaa vielä elämistä hetken aikaa. Luvassa on mm. loppuyhteenveto, mielenkiintoisia(?) TOP-listoja, tilastotiedettä erilaisista asioista, mihin-ne-kaikki-rahat-menikään-selitykset, jne. Odottakaahan, kun saadaan oma kone kuntoon.. Pyritään laittamaan kaikki edellämainitut asiat vielä elokuun aikana, joten tätä kannattaa käydä vielä vilkaisemassa vielä myöhemminkin.
PS. Jos nähdään, niin älkää kysykö ihan heti, että "No mikä matkalla oli parasta". Sulattelu kestää jonkin aikaa. Mutta nyt voidaan jo sanoa, ehdottomasti reissu kannatti!
PPS. On muuten hitsin vaikea kirjoittaa ääkkösillä, kirjaimet ovat vielä hieman hakusassa.
sunnuntaina, elokuuta 05, 2007
Nahtavyyksia
Nyt on sitten kayty taas vahan nahtavyyksilla. Kavimme tanaan paivaretkella Kelluvilla marketeilla, jotka sijaitsevat Bangkokin laheisyydessa. Marketeilla tuli olo, etta tama kaikki on vain tekemalla tehty turisteja varten, silla tuntui, etta siella myytiin vain matkamuistokraasaa. Kuulemma paikalliset kayttavat marketteja myos hedelmien ja kasvisten myyntiin, mutta aamuvarhaisella. Kun turistibussin saapuvat yhdeksan aikaan, niin "oikeat" kauppiaat haipyvat, enka kylla yhtaan moiti heita, niin minakin tekisin.
Samalla retkella paasimme nakemaan Kwai-joen sillan, siis jossa nyt ei ollut muuta nahtavaa, se oli vaan se silta siita elokuvasta. Ja siellakin riitti porukkaa. Ja matkamuistokraasan myyjia. Kuinkahan ne saavat myytya ne kaikki tavaransa, kun vieri vieressa on ihan samoja tavaroita..
Viimeiseksi oli ehka meidan odotetuin "nahtavyys": Tiikeritemppeli. Siis buddhalaiset munkit ovat adoptoineet tiikereita, ja siella ne munkit ja isot seka pienet tiikerit asustelevat sulassa sovussa. Tiikereita olisi paassyt rapsuttamaan ja kuvaamaan, kun ne nukkuivat paivauniaan tiikerikanjonissa. Siella oli muutama muukin ihminen, ja emme jaksaneet jonottaa, silla olemme paasseet tiikerin sileaa turkkia kokeilemaan kerran aiemmalla reissulla.
Paiva oli ihan kiva, mutta me taidamme olla jo aika vasyneita reissaajia, silla jotenkin nuo nahtavyydet eivat aiheuttaneet mitaan suuria tunteita. No, huomenna matka jatkuu kohti luodetta, jospa sielta loytyisi jotain mielenkiintoista... Emme ihan tarkkaan tieda, milloin ja mista paasemme seuraavan kerran paivittamaan blogia, sen nakee sitten.
Ainiin, keittiomestari on erittain tyytyvainen Thaimaan katukeittion tarjontaan. Alle puolella eurolla saa ison annoksen paistettua riisia tai riisia ja currya valitsemallasi lihalla ja kasviksilla. Tulisuusasteen saa jokainen itse saataa tuoreilla chileilla ja jauheilla. On ehka parasta katukeittioruokaa! Eika ainakaan viela ole maha mennyt sekaisin.
Samalla retkella paasimme nakemaan Kwai-joen sillan, siis jossa nyt ei ollut muuta nahtavaa, se oli vaan se silta siita elokuvasta. Ja siellakin riitti porukkaa. Ja matkamuistokraasan myyjia. Kuinkahan ne saavat myytya ne kaikki tavaransa, kun vieri vieressa on ihan samoja tavaroita..
Viimeiseksi oli ehka meidan odotetuin "nahtavyys": Tiikeritemppeli. Siis buddhalaiset munkit ovat adoptoineet tiikereita, ja siella ne munkit ja isot seka pienet tiikerit asustelevat sulassa sovussa. Tiikereita olisi paassyt rapsuttamaan ja kuvaamaan, kun ne nukkuivat paivauniaan tiikerikanjonissa. Siella oli muutama muukin ihminen, ja emme jaksaneet jonottaa, silla olemme paasseet tiikerin sileaa turkkia kokeilemaan kerran aiemmalla reissulla.
Paiva oli ihan kiva, mutta me taidamme olla jo aika vasyneita reissaajia, silla jotenkin nuo nahtavyydet eivat aiheuttaneet mitaan suuria tunteita. No, huomenna matka jatkuu kohti luodetta, jospa sielta loytyisi jotain mielenkiintoista... Emme ihan tarkkaan tieda, milloin ja mista paasemme seuraavan kerran paivittamaan blogia, sen nakee sitten.
Ainiin, keittiomestari on erittain tyytyvainen Thaimaan katukeittion tarjontaan. Alle puolella eurolla saa ison annoksen paistettua riisia tai riisia ja currya valitsemallasi lihalla ja kasviksilla. Tulisuusasteen saa jokainen itse saataa tuoreilla chileilla ja jauheilla. On ehka parasta katukeittioruokaa! Eika ainakaan viela ole maha mennyt sekaisin.
Aiheet:
Ilmiot,
Keittiomestari suosittelee,
Thaimaa
lauantaina, elokuuta 04, 2007
Norttimunkkeja ja muita ilmioita
Ollaan nyt pari paivaa taalla Bangkokissa. Bangkok on kuuluisa siita, etta tama on shoppailuaddiktien paratiisi, tosin me kumpikaan ei moista oireyhtymaa karsita, ainakaan viela. Taalta loytyy mm. 7-kerroksinen kauppa, joka on pyhitetty elektroniikalle. Pakkohan norttien on moinen ihmetys tarkistaa.
Tietokoneparatiisissa totesimme, etta emme ole ainoita nortteja. Tormasimme useampaan kertaan tietokonekaupassa buddhalaisiin munkkeihin jotka ulkoisesti rauhallisesti tutkivat jos jonkinlaista tietokonelaitetta. Eika kyseessa ollut ihan "mattimeikalaisen" tavaraa vaan ihan oikeaa norttiosastoa. Munkit tutkivat NAS-asemia (tietotekniikkan vihkytymattomille tiedoksi: NAS on verkkokiintolevy), jareampia prosessorin jaahdytys tuotteita jne. Eraassa kirjakaupassa toinen munkki innoissaan kertoo ja selittaa toiselle lehdessa olevista vempaimista. Olisi pitanyt menna kyselemaan munkeilta, kuinka kovasti ovat koneitaan kellottaneet (tietotekniikkan vihkytymattomille tiedoksi: kyseessa on keino, jolla prosessori, naytonohjain, muistit yms. saadaan toimimaan nopeammin kuin kaupasta ostettuna, siis koneen virittelya). Tulihan sita myos itsekkin hairahduttua ja ostettua vahan jareampaa jaahdytyskalustoa tulevaan prosessoriini, minkas nortti luonnolleen voi. Ennenkuin kotinortit ovat lentolippuja varaamassa niin tiedoksi, etta tietokoneromppeet eivat ole kovin paljon halvempia kuin Suomessa, ehka jotain Saksan hintatasoa. Pelit ja ohjelmat ovat halpoja (siis laillisetkin), osassa ohjelmista tosin lukee, etta Thaimaan ulkopuolelle vienti on kiellettya.
Eilen kavimme myos taalla elokuvissa juhlistamassa Riitan synttareita. Kavimme katsomassa uusimman Harry Potterin (ei ollut onneksi dupattu). Liput eivat olleet kalliit ja teatteri oli ihan moderni ja penkit hyvat, vaikka emme VIP-naytokseen menneetkaan. Elokuvissa kaynnissa on kuitenkin oma erikoisuutensa, silla ennen jokaista elokuvaa soitetaan Thaimaan kansallislaulu ja samalla nakyy kuvia kuninkaasta, joka tekee kuvissa mita nyt kuninkaat yleensa tekevat. Tietenkin taman aikana kaikki nousevat seisomaan kunnoittaakseen kuningasta. Muutenkin thaimaalaiset kunnioittavat suuresti kuningasta, kansallishymina saatetaan soittaa esim. linja-autoasemalla, jolloin kaikki toiminta pysahtyy ja hymnin ajan seistaan, kappaleen jalkeen askareet jatkuvat normaalisti. Rahan paalle astuminen on muuten taalla laitonta, koska jokaisessa setelissa on kuninkaan kuva ja jalkahan on thaimaalaisten mielesta likaisin osa ihmisessa.
Tietokoneparatiisissa totesimme, etta emme ole ainoita nortteja. Tormasimme useampaan kertaan tietokonekaupassa buddhalaisiin munkkeihin jotka ulkoisesti rauhallisesti tutkivat jos jonkinlaista tietokonelaitetta. Eika kyseessa ollut ihan "mattimeikalaisen" tavaraa vaan ihan oikeaa norttiosastoa. Munkit tutkivat NAS-asemia (tietotekniikkan vihkytymattomille tiedoksi: NAS on verkkokiintolevy), jareampia prosessorin jaahdytys tuotteita jne. Eraassa kirjakaupassa toinen munkki innoissaan kertoo ja selittaa toiselle lehdessa olevista vempaimista. Olisi pitanyt menna kyselemaan munkeilta, kuinka kovasti ovat koneitaan kellottaneet (tietotekniikkan vihkytymattomille tiedoksi: kyseessa on keino, jolla prosessori, naytonohjain, muistit yms. saadaan toimimaan nopeammin kuin kaupasta ostettuna, siis koneen virittelya). Tulihan sita myos itsekkin hairahduttua ja ostettua vahan jareampaa jaahdytyskalustoa tulevaan prosessoriini, minkas nortti luonnolleen voi. Ennenkuin kotinortit ovat lentolippuja varaamassa niin tiedoksi, etta tietokoneromppeet eivat ole kovin paljon halvempia kuin Suomessa, ehka jotain Saksan hintatasoa. Pelit ja ohjelmat ovat halpoja (siis laillisetkin), osassa ohjelmista tosin lukee, etta Thaimaan ulkopuolelle vienti on kiellettya.
Eilen kavimme myos taalla elokuvissa juhlistamassa Riitan synttareita. Kavimme katsomassa uusimman Harry Potterin (ei ollut onneksi dupattu). Liput eivat olleet kalliit ja teatteri oli ihan moderni ja penkit hyvat, vaikka emme VIP-naytokseen menneetkaan. Elokuvissa kaynnissa on kuitenkin oma erikoisuutensa, silla ennen jokaista elokuvaa soitetaan Thaimaan kansallislaulu ja samalla nakyy kuvia kuninkaasta, joka tekee kuvissa mita nyt kuninkaat yleensa tekevat. Tietenkin taman aikana kaikki nousevat seisomaan kunnoittaakseen kuningasta. Muutenkin thaimaalaiset kunnioittavat suuresti kuningasta, kansallishymina saatetaan soittaa esim. linja-autoasemalla, jolloin kaikki toiminta pysahtyy ja hymnin ajan seistaan, kappaleen jalkeen askareet jatkuvat normaalisti. Rahan paalle astuminen on muuten taalla laitonta, koska jokaisessa setelissa on kuninkaan kuva ja jalkahan on thaimaalaisten mielesta likaisin osa ihmisessa.
torstaina, elokuuta 02, 2007
Kambodzan kuvat ja viimeiset jutut
Nama Kambodzan kuvat ovat lahinna Angkorilta. Pidimme Kambodzasta ja kambodzalaisista. Joka paikassa puhuttiin hyvaa englantia, jopa hedelmia myyvat mummelit ja papat toreilla osasivat sanoa hinnat englanniksi. Toisaalta Kambodzassa olimme vain Phnom Penhissa ja Siem Reapissa, jotka nakevat ehka turisteja enemman kuin muut kaupungit.
Siem Reapissa bussiasemalle tultaessa oli melkoinen hullunmylly vastassa, melkein tuli Intia mieleen. KAIKKI yrittivat saada meita mukaansa, tarjoten ilmaista tai todella edullista tuktuk-kyytia "ihan mihin vaan haluat". Yhta aikaa siis ainakin 20 kuskia oli kimpussamme. Ajattelimme, etta tassa on kylla koira haudattuna, ei kukaan tee mitaan ilmaiseksi. Valitsimme siis tyypin, joka vahiten tyrkytti itseaan, ja hanesta tulikin Angorin kuskimme (Vannda). Eli Siem Reapiin mentaessa ei tarvitse ollenkaan huolehtia, etta "mistahan sita sen kuskinkin loytaa", ne kylla loytavat sinut!
Tanaan vaihdoimme maata, ollaan nyt Thaimaassa. Matkasta sen verran, etta tie oli kylla piiiitka ja tosi polyinen, mutta muuten kaikki sujui ihan ok.
tiistaina, heinäkuuta 31, 2007
Kuvia Vietnamista
Tassa sitten vuorostaan muutama kuva Vietnamista.
Bussissa matkalla Vinhista Hoi Aniin. Bussi oli todella taynna, mutta riippumatossahan on mukava matkustaa. Ja linja-autossa on myos tunnelmaa..
Jotkut tyypit valkoisilla dyyneilla. Uskomatonta, miten Vietnamista, melkein meren rannalta, loytyy tallainen aavikko.
Vietnamin sodan sisseilyn demonstraatio Cu Chin tunneleilla. Verratkaa ymparilla olevien lansimaalaisten jalkoja ja tuota koloa, melko ahdasta tulisi..
sunnuntaina, heinäkuuta 29, 2007
Kuvia Laosista
Noniin, tassapa sitten kuvia Indokiinasta elikka Laosista, niinkun tuli tuossa toissapaivana luvattua. Ois laitettu aiemminkin, mutta netti tokki niin pahasti esim. Vietnamissa, joten se oli mahdotonta.
perjantaina, heinäkuuta 27, 2007
Herkuttelua, osa 3
Nam nam, tulipas tehtya hyvat sapuskat eilen kokkauskurssilla. Kurssi alkoi silla, etta valitsimme molemmat yhdet alku- ja paaruuat, ja lahdimme sitten kokin kanssa hakemaan isoilta markkinoilta tarvittavia ruoka-aineita. Samalla meille esiteltiin ihmeellisia hedelmia ja kasviksia seka muita erikoisuuksia. Markkinoilla olis ollu myytavana esim. isoja hamahakkeja, elavat olivat sankossa ja koittivat koko ajan karata, kuolleet odottivat valmiiksi paistettuina herkkusuita lautasella. Emme ostaneet, ja jai vahan harmittamaan, olisi ollut mielenkiintoista maistella.
Ostosreissun jalkeen menimme kookin puolelle ja valmistimme opastuksella ihan alyttoman taivaallista mangosalaattia vihreista mangoista, tajuttoman hyvaa kanaa sweet&sour kastikkeella seka tosi maukasta kanaa ja pahkinoita kookoskastikkeessa. Naita tullaan kylla tekemaan Suomessakin. Lisaksi opettelimme tekemaan ns. tuoreita kevatrullia (niita ei siis paistettu vaan syotiin raakana), mutta ne eivat olleet oikeastaan minkaan makuisia.
Lopuksi saimme viela Diplomit, etta olemme suorittaneet kokkauskurssin tassa-ja-tassa ravintolassa. Oli alyttoman hauskaa ja kun sai viela mahan tayteen erinomaista apetta, niin ei voinut kuin hymyilla koko loppupaivan. Jos kenellakaan tulee (ulkomaan)matkalla mahdollisuus menna kokkauskurssille, niin kannattaa, se on kylla sen rahan arvoista.
Nyt netti tuntuu toimivan niin hyvin, etta laitamme varmaankin tulevina paivina kuvia ainakin Laosista ja Vietnamista, ehka Kambodzastakin. Joten pysykaa linjoilla jatkossakin..
Ostosreissun jalkeen menimme kookin puolelle ja valmistimme opastuksella ihan alyttoman taivaallista mangosalaattia vihreista mangoista, tajuttoman hyvaa kanaa sweet&sour kastikkeella seka tosi maukasta kanaa ja pahkinoita kookoskastikkeessa. Naita tullaan kylla tekemaan Suomessakin. Lisaksi opettelimme tekemaan ns. tuoreita kevatrullia (niita ei siis paistettu vaan syotiin raakana), mutta ne eivat olleet oikeastaan minkaan makuisia.
Lopuksi saimme viela Diplomit, etta olemme suorittaneet kokkauskurssin tassa-ja-tassa ravintolassa. Oli alyttoman hauskaa ja kun sai viela mahan tayteen erinomaista apetta, niin ei voinut kuin hymyilla koko loppupaivan. Jos kenellakaan tulee (ulkomaan)matkalla mahdollisuus menna kokkauskurssille, niin kannattaa, se on kylla sen rahan arvoista.
Nyt netti tuntuu toimivan niin hyvin, etta laitamme varmaankin tulevina paivina kuvia ainakin Laosista ja Vietnamista, ehka Kambodzastakin. Joten pysykaa linjoilla jatkossakin..
keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2007
Angkor Wat, What?
Monet tietavat, etta Kambodzan viidakossa lahella Siem Reapia on kuuluisat temppelirauniot nimeltaan Angkor Wat. Mutta kuinka moni tietaa, etta Siem Reapissa on myos paikka nimelta Angkor What? Tama ei ehka ole yhta kuuluisa kuin "isoveljensa". Kyseessa on siis baari. Nimi oli meista niin hauska, joten kavimme katsastamassa paikan, ja mukavan oloinen se olikin. Oli mukava kuunnella pitkasta aikaa kunnon musiikkia.
Okei okei, kavimme myos Angkorin temppeliraunioilla, joista Angkor Wat on siis vain yksi temppeli, vaikkakin ehka parhaassa kunnossa oleva. Muuten alueella on yli tuhannen temppelin raunioita, osa siis ihan pelkkia kivikasoja. Uskomaton paikkahan se on! Ehdottomasti kaymisen arvoinen. Seuraavan Thaimaassa kavijan kannattaisi varata pari paivaa, ja kavaista taalla Kambodzan puolella Angkorilla (Bangkokista paasee varmaan suoraan lentamallakin tanne Siem Reapiin).
Meilla oli aivan mielettoman hyva tuktuk-kuski nimelta Vannda, joka kyyditsi meita temppelilta toiselle, silla alue on ISO ja temppeleita on paljon. Paras kaikista oli ylivoimaisesti eras temppeli, Viidakkotemppeli, jonka viidakko on vallannut lahes kokonaan. Siella kulkiessa olo oli kuin olisi Indiana Jones elokuvan lavasteissa ( ti-ti-ditii, ti-ti-dii, ti-ti-ditii, ti-ti-dii-dii-dii..)
Vahemman levoton reissaaja voisi viettaa temppeleita tutkien helposti kolmekin paivaa. Meille nopeille katsastajille riitti kuusi tuntia. Kauemminkin olisi voinut olla, mutta jotenkin tuli temppeli-ahky, eika ne loput temppelit enaa savayttaneet samalla tavalla kuin ensimmaiset.
Huomenna on tarkoitus sitten menna kokkauskurssille tutustumaan Khmerien ruuan salaisuuksiin.
Okei okei, kavimme myos Angkorin temppeliraunioilla, joista Angkor Wat on siis vain yksi temppeli, vaikkakin ehka parhaassa kunnossa oleva. Muuten alueella on yli tuhannen temppelin raunioita, osa siis ihan pelkkia kivikasoja. Uskomaton paikkahan se on! Ehdottomasti kaymisen arvoinen. Seuraavan Thaimaassa kavijan kannattaisi varata pari paivaa, ja kavaista taalla Kambodzan puolella Angkorilla (Bangkokista paasee varmaan suoraan lentamallakin tanne Siem Reapiin).
Meilla oli aivan mielettoman hyva tuktuk-kuski nimelta Vannda, joka kyyditsi meita temppelilta toiselle, silla alue on ISO ja temppeleita on paljon. Paras kaikista oli ylivoimaisesti eras temppeli, Viidakkotemppeli, jonka viidakko on vallannut lahes kokonaan. Siella kulkiessa olo oli kuin olisi Indiana Jones elokuvan lavasteissa ( ti-ti-ditii, ti-ti-dii, ti-ti-ditii, ti-ti-dii-dii-dii..)
Vahemman levoton reissaaja voisi viettaa temppeleita tutkien helposti kolmekin paivaa. Meille nopeille katsastajille riitti kuusi tuntia. Kauemminkin olisi voinut olla, mutta jotenkin tuli temppeli-ahky, eika ne loput temppelit enaa savayttaneet samalla tavalla kuin ensimmaiset.
Huomenna on tarkoitus sitten menna kokkauskurssille tutustumaan Khmerien ruuan salaisuuksiin.
maanantaina, heinäkuuta 23, 2007
Hyvastit
Tanaan sanomme hyvastit pitkaan mukanamme seuranneille ystaville, siis vaelluskengillemme. Ne ovat tulleet nyt tiensa paahan, ja on aika "unohtaa" pakata ne mukaan, kun lahdemme kohti Siem Reapia. Ero ei ole helppo, silla nama ovat suojanneet jalkojamme vaikeissa olosuhteissa ja lammittaneet jalkojamme esim. Himalajalla. Mutta totuus on se, etta kengat ovat jo ongelmajatetta alkaneen homekasvustonsa kanssa.
Kenkiemme alamaki alkoi Siberun saarelta Indonesiasta. Eika ne ole sen jalkeen toipuneet ihan entiselleen. Viimeinen niitti oli viidakkoseikkailu Laosissa. Lapimarat kengathan tulisi kuivattaa kunnolla ennenkuin ne tyontaa muovipussiin muhimaan, mutta minkas teet, kun jossain ne on pakko kuljettaa, jos vaihtaa paikasta A paikkaan B.
Joten hyvasti haisevat ystavamme, rakkaat ja kuluneet.
Kenkiemme alamaki alkoi Siberun saarelta Indonesiasta. Eika ne ole sen jalkeen toipuneet ihan entiselleen. Viimeinen niitti oli viidakkoseikkailu Laosissa. Lapimarat kengathan tulisi kuivattaa kunnolla ennenkuin ne tyontaa muovipussiin muhimaan, mutta minkas teet, kun jossain ne on pakko kuljettaa, jos vaihtaa paikasta A paikkaan B.
Joten hyvasti haisevat ystavamme, rakkaat ja kuluneet.
sunnuntaina, heinäkuuta 22, 2007
Kummitytolle
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)